Lukijat

torstai 31. heinäkuuta 2014

Pikkumiehen oma projekti

Pikkumiehen on saanut sanoa sanottavansa oman huoneensa sisustuksesta, vaikka välillä on äitillä tehnyt tuskaa kun seinätarrat eivät ole täydellisessä symmetriassa. Siitä lisää tulevaisuudessa, mutta ensin esittelyyn hänen oma projektinsa.

Ensin oli Ikea. Sieltä tarttui mukaan pikkulipasto, joka oli käsittelemätöntä puuta (lastulevyä) ja pari purkkia maalia.

Ei muutakuin ulos pensseleiden kanssa.



 Kivaa oli. Niin kivaa, että kertaalleen maalatut laatikot piti saada takaisin viimeisteltäväksi, kun loppuivat kesken. Maalivalinnat yllättivät tällä kertaa äidin. Kuvittelin että harmaasta ja kirkkaansinisestä sininen olisi käytetympi väri, mutta poika maalasikin suurimman osan harmaalla ja käytti - omien sanojensa mukaan - sinistä viimeistelyyn.
 Ihan pikkuisen maalia meni myös alustalle.
 Vähän pidempään kuin ohjeen mukaiset kuusi tuntia näitä kuivateltiin. Ja sitten vielä vähän lisää, jotta viimeisetkin tahmeat kohdat kuivuivat...
Ja lopputulos on ihana =) Tuo myrskypilvi varsinkin. Tässä on hyvä säilyttää kaikkea pikkutavaraa, joihin pikkukaveri ei saa sormiaan yltää. Isoveli onkin välillä hälisemässä kun pikkuveli on jo oppinut mikä huone on kaikkein mielenkiintoisin ja sinne on ryömittävä tutkimaan pikakiitovauhtia.


maanantai 28. heinäkuuta 2014

Ihan vähän joulufiilistä

Myönnetään nyt julkisesti. Minulla meinaa olla välillä ihan vaan vähän joulufiilistä.

No, minkäs teet. Kun kyjy alkoi oli pakko miettiä tulevia joululahjoja.
 Ja kun tehtäviä neuleita mietti niin pitihän sitä samalla muitakin joululahjoja pohtia. Ideat kirjailen jo kolmatta vuotta tähän tuunailemaani vihkooni.



Tästä on helppo aina tarkistaa, mitä on aiempina vuosina kenellekin antanut ja kirjoittelen tänne sekä ideat että toteutuneet lahjat ylös. Tämän vuoden suunnitelmat ovat jo hirmuisen pitkällä ja välillä olen yläkaappiin jo ostanutkin jotain...

Lisäksi työn alla on muistivihkot jouluresepteille ja jouluisille ideoille. Esittelen niitä kunhan joskus saan ne valmiiksi - ainakin kannet. Sisältöä toki muokkaillaan sitten hiljalleen.

lauantai 26. heinäkuuta 2014

Ja Voittajat ovat...!

No, ensin kiusaan teitä kuulumisillani ennen kuin paljastan voittajat.

Tänä kesänä emme hirveästi reissaile, siollä yllätys yllätys - aika ja rahat menevät pihaan ja taloon. Mutta jossain on kuitenkin päästävä kesällä aina käymään. Ensin ajelimme mökille - mikä oli hitusen tuskaista kiitos rikkinäisen ilmanvaihdon, jota ei huollossa oltujaan saatu kuntoon ja sen että pikkukaveri ei yhtään viihdy autossa. Nukkuu kyllä pätkänsä, mutta loppumatka tekee tuskaa. Mökille kuitenkin selvittiin ja seuraavana päivänä jatkettiin matkaa pienelle karhunkierrokselle. Matkaseurana meillä oli appivanhemmat ja koirat. Reissu meni hyvin ja pikkutyypit jaksoivat hyvin olla kannettavana. Mitä nyt takaisin mökille palatessa valvoskelivat myöhään, eipä sitä kyytiläisenä energiaa kulunut. Komiat oli maisemat.


Saunaan oli ihana kyllä illalla päästä, vaikka vähän olisi suihkuakin kaivannut. Mutta onnistuu hiustenpesu kantovedelläkin.

Seuraavaksi reissattiin etelämmäs siskon pojan synttäreille ja sieltä jatkettiin Ähtärin eläinpuistoon. Onnistuin vain unohtamaan sekä kameran että puhelimen autoon, joten kuvia en saanut. Sieltä jatkettiin Tuuriin, jossa jakaannuimme. Minä lähdin pikkuisen kanssa kauppaan ja mies isomman kanssa tivoliin. Kaiken tämän jälkeen olisi lasten luullut nukkuvan autoon, mutta niin ne vaan sinnittelivät yhteentoista hereillä. Lopulta yhden aikaan yöllä selvittiin kuitenkin kotiin. Pikkukaverin takia kun pysähdeltiin monen monta kertaa.

Mutta se kesäkuulumisista ja aika julistaa arvonnan voittajat:


Onneksi olkoon lp eli linnuton puu ja Muru! Laitoinkin voittajille jo sähköpostia. Nyt pääsen suunnittelemaan paketteja.

Mutta en tänä viikonloppuna. Pikkukaveri nukahti juuri ja isommat miehet laittavat parhaillaan terassille suojuksia. Ulkona odottaa monen monta isoa maalipurkkia...

keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Ensimmäisen vaiheen sisustus

Tajusin tässä jokunen aikaa sitten, etten ole kunnolla esitellyt, miltä meillä oikeastaan näyttää. Tässä siis kuvia sisustuksen eka vaiheesta eli tämän näköiseksi alussa paikat laitettiin eikä sen jälkeen ole suurempia tullut tehtyä. Tätä ennen siis. Nyt sisustuskärpänen iski pitkästä aikaa ja hiljalleen yritän vähän viimeistellä ja kohennella paikkoja. Mutta siitä myöhemmin. Kuvat ovat aika hämäriä, kun napsin ne illalla, kun lopulta sain talon siivottua. Päivällä menee vain hetki kun kaaos alkaa taas levitä, joten nämä kuvat saavat nyt kelvata. Tosin on näissäkin vähän ylimääräistä siellä täällä.

Tupa






Vierashuone/askarteluhuone/ tietokone




 Aula ja valokuvaseinän vaatimaton alku
 Eteinen
 Liikunta/marsujen huone, tulevaisuudessa pikkukaverin huone

 Pikkumiehen oma huone. Tämä on kokenut muutoksen viime päivinä, siitä pian lisää kunhan saadaan viimeisteltyä ja kuvattua.



 Makuuhuone. Lattialla pikkumiehen oma soppi.

 Saunan lauteilta.
Kodinhoitohuoneesta ja suihkusta ei näköjään tullut kuvia otettua, mutta esitellään niitä toiste.

Arvontaan on kivasti osallistunut väkeä, vielä ehtii huomennakin osallistua, sitten arvotaan. Ja lukijämäärä on kivunnut jo yli sadan eli taisinpa luvata arpoa paketteja kaksin kappalein!

Meillä aika on mennyt pienissä kesälomareissuissa ja pihaa ja kotia laittaessa. Mutta lisää kuulumisia ensi kerralla, tällä jutulla on jo niin paljon pituutta.

Ihania hellepäiviä ja jaksamista kuumuudesta kärsiville!

keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Kyjy kaaosta ja perhe-elämää

Juhannusaattona käynnistyi KYJY ja laitoinkin sen kerralla tehokkaasti käyntiin. Mitään en ole saanut valmiiksi asti vielä, mutta aloituksia olen tehnyt jo neljätoista kahdestakymmenestä. Ihan vähän (yli tuplannut arvioisin) olen lankavarastojakin paisuttanut kun mieleeni muistui ajalta ennen pikkukaveria suunnitelmani opetella neulepaitoja kutomaan - mitoitus niissä lähinnä on ongelmana. Ensimmäinen paita tai oikeastaan tunika on hyvin lähellä valmistumista. Vielä kun saisi poikien uniajat takaisin normaaliksi, jotta ehtisin välillä neuloakin (ja pidettyä kodin siistinä ja nukuttua ja ...), viime yöt kun vähintään toinen pojista on kukkunut lähemmäs puoleenyöhön ja eka herännyt ennen kahdeksaa.Aluksi meinasin neuloa lähinnä joululahjoja ja yhdet työt minulle ja pojille, mutta listalle etuilee koko ajan oman perheen neuleet. Saas nähdä paljonko ehdin tänä vuonna lahjaksi neuloa. Mutta jouluaattoon taitaa vielä hetki olla aikaa, joten murehdin sitä myöhemmin.

Kyjyn käynnistyessä leväytin ekana käsityökaappini sisällön lattialle. Pari pikkutyyppiä ja yksi koirakin tuli ihmettelemään keriä ja puikkoja.


Tein aloituksia sarjatyönä vaaditun viiden kierroksen verran ja aloin sitten paneutumaan töihin yksi tai kaksi kerrallaan, tosin välillä innostuksen kohde vaihtuu). Sen verta aloitusten teko kuitenkin jatkui, että valtasin sohvan sen jälkeen kun lattia piti siivota.


Lopulta langat ja puikot oli siivottava sohvalta, jotta sinne mahtuu istumaankin, mutta ei ne vieläkään ole takaisin käsityökaappiin menneet - eivät nimittäin enää mahdu sinne jollen siivoa sitä uudelleen. Hyvä että sittenkään. Ne lanka-alet... Nyt tarvikkeet lymyilevät treenihuoneen penkillä miehen työkamppeiden vieressä.

Kadotin pääsiäisen alla kamerani ja siirsin vasta nyt ekaa kertaa kuvia tästä koneelle sen jälkeen, joten esittelen ihan pikkuisen myöhässä pääsiäisaskartelumme pikkumiehen kanssa. Virvon varvon kierros kohdistettiin siis mummoihin, ukkeihin ja vastaaviin tänä vuonna. Pikkumies valitsi huolella mikä kortti ja oksa tulee kenellekin.



Lisäksi täytyy esitellä farkkuja työkseen ompelevan sukulaisen taidonnäyte farkkujen ylijäämämateriaaleista.

 Pikkumies valitsi kipsinsä koristeeksi vaaleanpunaisen rannerenkaan. Keinusta tippui ja kämmeneen tuli pieni murtuma, mutta siitä seuranneesta 4 viikon kipsirupeamasta on jo selvitty ja käsi on yhtä hyvä kuin ennenkin, sopivasti saatiin kipsi pois ennen helteitä ja päästiin uimarannalle lopultakin talviturkkia heittämään ja räiskimään vettä toistemme päälle miehen ja pikkukaverin seuratessa touhua rannalta. Tai uskalsivat hekin sentään varpaansa veteen kastella.

 Pikkumiehen jalkaan sujahti perinteisemmän farkun värinen ranneke, mutta meinaa se jalastakin tippua.
 Omaan käteeni valitsin hetken pohtimisen jälkeen punaisen koristeen, tästä sainkin jo vähän paremman kuvan kun kohde pysyi hetken paikoillaan. Eivätkö olekin upeita?! Suuret kiitokset tekijälle, olet sie taitava.

Meillä muuten pikkukaveri on kasvanut hurjaa kyytiä, tässä kuussa tulee jo 8 kk täyteen! Ja tämä suloinen otus vaatiikin äitille silmät selkäänkin. Imuroin marsujen häkin siivouksen jäljiltä lattiaa kun huomasin tämän ilmestyksen. Meillä siis noustaan tukea vasten seisomaan! Ja ryömitään muutenkin joka paikkaa tutkimaan. Tätä kirjoitusta tehdessäni kävin kerran hakemassa pojan pois kiskomasta koiran turkkia (örkki on onneksi erittäin hyvähermoinen tällaista toimea kohtaan, tarvittaessa nuolaisee naamasta ja poistuu rauhallisempaan paikkaan nukkumaan), kerran kävin lohduttamassa kun pyörähti nenälleen ja toisen kerran kävin pelastamassa kun kamala vanha singeri nappasi jalan kiinni polkimen alle. Lopulta luovutin ja tulin jatkamaan juttua nyt pojan päiväuniaikaan.


Meillä muuten pikkumies alkaa kehittyä valokuvien ottajana, joten ehkäpä saatte tulevat villapaita yritelmäni kuvattuna minun päälläni =) Näkyy samalla miten mitoitus on onnistunut. Näin hyvin poika jo kuvaa, tässä kuvaa marsujen häkin siivouksesta. Ja takana lymyilee lankalaatikkoni... Seuraavaksi päivitän vielä esittelytekstini, pitää laskea eilisen jäljiltä yhteen 27+1 =)

perjantai 4. heinäkuuta 2014

Tuulikello risuista ja timanteista

Keväällä innostuin risuista jälleen.

 Onneksi nykyisin ei ole ongelmaa tuossa risujen saatavuudessa. Pihaa kun ympäröi tällainen näky. Mutta kesällä risuhommia ei kehtaa tehdä kun lehdet on tiellä, joten hommia jatkettva taas syksyllä. Mutta tällaista puuhastelin äitienpäivän tienoilla.



Edellisestä Ihana -askartelulehdestä bongasin tämän ihanan spiraalin joka pyörii kauniisti. Tällaiset lähtivät äidilleni ja anopille äitienpäivälahjuksiksi ja yksi jäi kotiin. Enemmänkin taidan näitä tehdä kunhan kerkiän, askartelukaapissa on timanttejakin varastossa muutama.

Muistkaas osallistua arvontaan jollette vielä ole sitä tehneet. Lukijämääräkin kutkuttelee jo lähellä sataa =)